AZARANG | Main

AFGAANIN TERVEYS

Afgaani on keskimäärin melko terve ja kohtuullisen pitkäikäinen rotu. 13-vuotias afgaani ei ole
harvinaisuus ja yli 16-vuotiaaksikin eläneitä afgaaneja on raportoitu maailmalla useampia.
Mikään rotu ei kuitenkaan koskaan voi olla kantana täysin terve, joten listaan tässä afgaaneilla
raportoituja vaivoja. Pääosin huomiot perustuvat kahden SA-FA:n teettämän
terveyskyselyn tuloksiin. 2004 teetetyn terveyskyselyn vastausprosentti kattoi 20% 1991-2004
syntyneistä afgaaneista ja 2009 toteutettu kysely 17% 1995-2009 rekisteröidyistä afgaaneista,
eli vain vajaan viidenneksen kannastamme: suuntaa antava otanta toisin sanoen.

Afgaaneilta tarkastetaan säännöllisesti rotujärjestön suosituksen mukaan
ainoastaan silmät nuoruusiän perinnöllisen harmaakaihin varalta. ("Pentueen molemmat vanhemmat on
silmätarkastettu ennen astutusta, todettu perinnöllisen kaihin osalta terveiksi ja niillä on voimassaoleva
silmätarkastuslausunto. Alle 2-vuotiaana saatu lausunto on voimassa 6 kk. 2-vuotiaana ja sitä
vanhempana saatu lausunto on voimassa 12 kk." - SA-FA) Nykyään SA-FA tukee myös
selkä- ja niskakuvauksia sekä lonkka- ja kyynärkuvauksia edistääkseen tiedonkeruuta ja ehkäistäkseen
kyseisten vaivojen leviämisen kannassamme. Maailmalla afgaanien tutkiminen vaihtelee suuresti
- manner-Euroopassa afgaaneilta ei aina tutkita edes silmiä, USA:ssa sitävastoin tutkitaan lonkkia
ja kilpirauhasarvojakin melko ahkerasti. (OFA Database).

Erilaiset syövät ja kasvaimet ovat afgaanien yleisin kuolinsyy. Viimeisimmässä
terveyskyselyssä ne mainittiin syyksi 34% kuolleista. Useimmiten afgaanit sairastuvat niihin
vasta vanhalla iällä, yli 10-vuotiaana. Nuoria afgaaneja on menehtynyt erityisesti
luusyöpään ja imusolmukesyöpään.

Seuraavaksi yleisin kuolinsyy afgaaneilla ovat erilaiset vanhuuden vaivat. 25% koirista on
viimeisimmän terveyskyselyn mukaan raportoitu kuolleen näihin keskimääräisen eliniän ollessa
13 vuotta. Myös viime kyselyssä vanhuuden vaivojen sekä syöpäkasvainten osuus oli se suurin,
näihin ilmoitettiin menehtyneen 79% koirista.

Muita kuolinsyitä kyselyiden mukaan olivat tapaturmat (6%), munuaisten sairaudet (5%), sydänperäiset
sairaudet (5%), maksan sairaudet (3%) sekä muut yksittäiset sairaudet (16%). Edellisessä kyselyssä
mainittiin lopettamisen syinä myös aggressiivisuus (7%), takaosan halvaus ja välilevyongelmat.

Afgaanin rintakehän rakenne voi altistaa ilmarinnalle (pneumothorax),
maitiaisnesterinnalle (chylothorax) tai veririnnalle (hemothorax), joissa rintaonteloon
vuotaa ilmaa tai nestettä. Ne ovat vakavia sairauksia, jotka voivat johtaa nopeasti kuolemaan t
ai vaativat tehokasta ja pitkäaikaista hoitoa. Näitä sairauksia on tullut yksittäisinä tapauksina
rotujärjestön tietoon. Yliopistollisen eläinsairaalan potilasaineiston kartoituksessa todettiin, että a
fgaaneilla esiintyi hengitystietulehduksia muihin rotuihin verrattuna melko paljon
(4 tapausta potilailla ja yksi ruumiinavauksessa). Rintakehä tuppaakin olemaan vinttikoiran heikko kohta.

Erilaiset allergiaperäiset oireet ovat yleistyneet viime aikoina lähes kaikissa koiraroduissa,
myös afgaaneilla on näistä raportoitu. Useimmiten kyseessä oli ruokaaineallergia,
jota hoidetaan ruokavaliomuutoksilla. Siitepöly, sikaripunkki, home sekä varastopunkit ovat
myös terveyskyselyissä raportoituja ongelmien lähteitä. Allergia ilmeni useimmiten iho-oireina ja
kutinana, mutta allergisilla koirilla ilmoitettiin myös tavallista useammin silmä- ja korvatulehduksia
(Kroonista korvatulehdusta raportoitiin kummassakin kyselyssä muutaman koiran verran) sekä
tassuvaivoja. Tassuvaivojen syyksi mainittiin joissain vastauksissa erikseen vehnäallergia ja/tai hiivasieni.

On myös tullut tietoon tapauksia, joissa afgaanin on todettu tai epäilty sairastuneen
immuunivälitteiseen sairauteen. Näitä sairauksia ovat muunmuassa
kilpirauhasen vajaatoiminta, immuunivälitteinen ihosairaus pemphigus foliaceous, IMHA
(immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia), AIHA, kortisoniresponsiivinen
neutropenia sekä demodikoosi. Hannes Lohen tutkimusryhmä on salukien perimää tutkittuaan todennut
homogeenisen perimän altistavan koiria erilaisille autoimmuunisairauksille ja sama periaate pätee
yhtälailla afgaanienkin tapauksessa. Jonkun verran näitä sairauksia pitäisi olla mahdollista siis välttää
pitämällä geeniperimän mahdollisimman monimuotoisena eli välttämällä ylenmääräistä ja
jatkuvaa linjasiitosta. Ensimmäiset monimuotoisuustestit onkin jo tehty myös afgaaneille,
toivottavasti jatkossa testataan koiria lisääkin.

Sydänsairauksia esiintyy afgaaneilla iäkkäiden koirien kuolinsyynä, mutta joskus myös nuoremmilla
koirilla. Terveyskyselyssä (2004) ilmoitettiin sydänvian olleen kuolinsyynä 10 afgaanilla (keski-ikä 11,5 v).
Tiedossa on myös joitakin tapauksia, joissa afgaanin on ilmoitettu sairastavan sydämen vajaatoimintaa.

Hammaspuutoksia (useimmiten yhden premolaarinpuutoksia) ilmoitettiin 16 %:lla afgaaneista.
Purentavikoina otettu huomioon niin ylä-, ala-, vino- sekä ristipurenta ja näitä raportoitiin 3%
vastanneista. Ientulehduksia on raportoitu 5%:lla ja hammaskiveä vähän tai
jonkun verran jopa 52%:lla vastanneista. Runsaasti hammaskiveä kuitenkin vain 4%:lla.

Afgaaeilla havaittuja tuki- ja liikuntaelinten ongelmia ovat ontuminen, jäykkyys,
murtumia ja nivelrikko, joka useimmiten nuorilla johtuu jalan murtuman/katkeamisen osittain
epäonnistuneeseen hoitoon ja siitä johtuvaan virheelliseen liikerataan. Useimmiten näiden vaivojen
syynä ovat siis erilaiset tapaturmat.

Selkä- ja niskakipuja raportoitiin myös - Kipujen syinä ovat mm. selkärankaongelmat ja
kaulan nikamamuutokset, wobblerin syndrooma, välilevyn pullistuma sekä nikamalukko.

Afgaaninartut kärsivät usein valeraskausoireista (nisien turpoaminen, maidoneritys, käyttäytymisen
muutos), jotka usein voimistuvat iän myötä. Uroksilla on tavattu joitakin kivespuutoksia
sekä eturauhasvaivoja.

Pentuaikana esiintyneitä sairauksia tai vikoja ovat olleet mm. napatyrä,
ruokatorven laajentuma, ruokatorven ahtauma ja pikkupentujen märkivä
ihotulehdus (juveniili pyoderma).

(Lähde: JTO & Afgaanien terveyskyselyt: 2004 (kattaen 1991-2004 syntyneet afgaanit) ja
2010 (kattaen tapahtumat välillä 2005-2009)


	AFGAANIN TERVEYS Afgaani on keskimäärin melko terve ja kohtuullisen pitkäikäinen rotu. 13-vuotias afgaani ei ole harvinaisuus ja yli 16-vuotiaaksikin eläneitä afgaaneja on raportoitu maailmalla useampia. Mikään rotu ei kuitenkaan koskaan voi olla kantana täysin terve, joten listaan tässä afgaaneilla raportoituja vaivoja. Pääosin huomiot perustuvat kahden SA-FA:n teettämän terveyskyselyn tuloksiin. 2004 teetetyn terveyskyselyn vastausprosentti kattoi 20% 1991-2004 syntyneistä afgaaneista ja 2009 toteutettu kysely 17% 1995-2009 rekisteröidyistä afgaaneista, eli vain vajaan viidenneksen kannastamme: suuntaa antava otanta toisin sanoen. Afgaaneilta tarkastetaan säännöllisesti rotujärjestön suosituksen mukaan ainoastaan silmät nuoruusiän perinnöllisen harmaakaihin varalta. ("Pentueen molemmat vanhemmat on silmätarkastettu ennen astutusta, todettu perinnöllisen kaihin osalta terveiksi ja niillä on voimassaoleva silmätarkastuslausunto. Alle 2-vuotiaana saatu lausunto on voimassa 6 kk. 2-vuotiaana ja sitä vanhempana saatu lausunto on voimassa 12 kk." - SA-FA) Nykyään SA-FA tukee myös selkä- ja niskakuvauksia sekä lonkka- ja kyynärkuvauksia edistääkseen tiedonkeruuta ja ehkäistäkseen kyseisten vaivojen leviämisen kannassamme. Maailmalla afgaanien tutkiminen vaihtelee suuresti - manner-Euroopassa afgaaneilta ei aina tutkita edes silmiä, USA:ssa sitävastoin tutkitaan lonkkia ja kilpirauhasarvojakin melko ahkerasti. (OFA Database). Erilaiset syövät ja kasvaimet ovat afgaanien yleisin kuolinsyy. Viimeisimmässä terveyskyselyssä ne mainittiin syyksi 34% kuolleista. Useimmiten afgaanit sairastuvat niihin vasta vanhalla iällä, yli 10-vuotiaana. Nuoria afgaaneja on menehtynyt erityisesti luusyöpään ja imusolmukesyöpään. Seuraavaksi yleisin kuolinsyy afgaaneilla ovat erilaiset vanhuuden vaivat. 25% koirista on viimeisimmän terveyskyselyn mukaan raportoitu kuolleen näihin keskimääräisen eliniän ollessa 13 vuotta. Myös viime kyselyssä vanhuuden vaivojen sekä syöpäkasvainten osuus oli se suurin, näihin ilmoitettiin menehtyneen 79% koirista. Muita kuolinsyitä kyselyiden mukaan olivat tapaturmat (6%), munuaisten sairaudet (5%), sydänperäiset sairaudet (5%), maksan sairaudet (3%) sekä muut yksittäiset sairaudet (16%). Edellisessä kyselyssä mainittiin lopettamisen syinä myös aggressiivisuus (7%), takaosan halvaus ja välilevyongelmat. Afgaanin rintakehän rakenne voi altistaa ilmarinnalle (pneumothorax), maitiaisnesterinnalle (chylothorax) tai veririnnalle (hemothorax), joissa rintaonteloon vuotaa ilmaa tai nestettä. Ne ovat vakavia sairauksia, jotka voivat johtaa nopeasti kuolemaan t ai vaativat tehokasta ja pitkäaikaista hoitoa. Näitä sairauksia on tullut yksittäisinä tapauksina rotujärjestön tietoon. Yliopistollisen eläinsairaalan potilasaineiston kartoituksessa todettiin, että a fgaaneilla esiintyi hengitystietulehduksia muihin rotuihin verrattuna melko paljon (4 tapausta potilailla ja yksi ruumiinavauksessa). Rintakehä tuppaakin olemaan vinttikoiran heikko kohta. Erilaiset allergiaperäiset oireet ovat yleistyneet viime aikoina lähes kaikissa koiraroduissa, myös afgaaneilla on näistä raportoitu. Useimmiten kyseessä oli ruokaaineallergia, jota hoidetaan ruokavaliomuutoksilla. Siitepöly, sikaripunkki, home sekä varastopunkit ovat myös terveyskyselyissä raportoituja ongelmien lähteitä. Allergia ilmeni useimmiten iho-oireina ja kutinana, mutta allergisilla koirilla ilmoitettiin myös tavallista useammin silmä- ja korvatulehduksia (Kroonista korvatulehdusta raportoitiin kummassakin kyselyssä muutaman koiran verran) sekä tassuvaivoja. Tassuvaivojen syyksi mainittiin joissain vastauksissa erikseen vehnäallergia ja/tai hiivasieni. On myös tullut tietoon tapauksia, joissa afgaanin on todettu tai epäilty sairastuneen immuunivälitteiseen sairauteen. Näitä sairauksia ovat muunmuassa kilpirauhasen vajaatoiminta, immuunivälitteinen ihosairaus pemphigus foliaceous, IMHA (immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia), AIHA, kortisoniresponsiivinen neutropenia sekä demodikoosi. Hannes Lohen tutkimusryhmä on salukien perimää tutkittuaan todennut homogeenisen perimän altistavan koiria erilaisille autoimmuunisairauksille ja sama periaate pätee yhtälailla afgaanienkin tapauksessa. Jonkun verran näitä sairauksia pitäisi olla mahdollista siis välttää pitämällä geeniperimän mahdollisimman monimuotoisena eli välttämällä ylenmääräistä ja jatkuvaa linjasiitosta. Ensimmäiset monimuotoisuustestit onkin jo tehty myös afgaaneille, toivottavasti jatkossa testataan koiria lisääkin. Sydänsairauksia esiintyy afgaaneilla iäkkäiden koirien kuolinsyynä, mutta joskus myös nuoremmilla koirilla. Terveyskyselyssä (2004) ilmoitettiin sydänvian olleen kuolinsyynä 10 afgaanilla (keski-ikä 11,5 v). Tiedossa on myös joitakin tapauksia, joissa afgaanin on ilmoitettu sairastavan sydämen vajaatoimintaa. Hammaspuutoksia (useimmiten yhden premolaarinpuutoksia) ilmoitettiin 16 %:lla afgaaneista. Purentavikoina otettu huomioon niin ylä-, ala-, vino- sekä ristipurenta ja näitä raportoitiin 3% vastanneista. Ientulehduksia on raportoitu 5%:lla ja hammaskiveä vähän tai jonkun verran jopa 52%:lla vastanneista. Runsaasti hammaskiveä kuitenkin vain 4%:lla. Afgaaeilla havaittuja tuki- ja liikuntaelinten ongelmia ovat ontuminen, jäykkyys, murtumia ja nivelrikko, joka useimmiten nuorilla johtuu jalan murtuman/katkeamisen osittain epäonnistuneeseen hoitoon ja siitä johtuvaan virheelliseen liikerataan. Useimmiten näiden vaivojen syynä ovat siis erilaiset tapaturmat. Selkä- ja niskakipuja raportoitiin myös - Kipujen syinä ovat mm. selkärankaongelmat ja kaulan nikamamuutokset, wobblerin syndrooma, välilevyn pullistuma sekä nikamalukko. Afgaaninartut kärsivät usein valeraskausoireista (nisien turpoaminen, maidoneritys, käyttäytymisen muutos), jotka usein voimistuvat iän myötä. Uroksilla on tavattu joitakin kivespuutoksia sekä eturauhasvaivoja. Pentuaikana esiintyneitä sairauksia tai vikoja ovat olleet mm. napatyrä, ruokatorven laajentuma, ruokatorven ahtauma ja pikkupentujen märkivä ihotulehdus (juveniili pyoderma). (Lähde: JTO & Afgaanien terveyskyselyt: 2004 (kattaen 1991-2004 syntyneet afgaanit) ja 2010 (kattaen tapahtumat välillä 2005-2009)