KUVAUS
RASMUKSEN LUONNETESTISTÄ
(Kuvat
© Sinikka Ruuskanen,
kursivoidut lainaukset: Suomalainen luonnetesti -
www.dogsports-online.com)
1.
LUOKSEPÄÄSTÄVYYS
"Luoksepäästävyyttä
mitataan koiran suhtautumisella vieraaseen, ystävällisesti
käyttäytyvään ihmiseen. Koiran tulisi antaa tämän ottaa kontakti ja
koskea itseensä."
Ensin tervehdittiin
tuomarit ja koirasta kyseltiin nimi sekä vähän
taustatietoja. Rasmus
suhtautui ystävällisen pidättyväisesti kuten
aina vieraisiin. Otti kyllä vastaan huomion
ja rapsutukset mutta ei turhia liehinyt eikä höseltänyt.
Enemmän se tuntui miettivän: "kyllä MÄ
tiedän että MÄ olen hieno,
joten silitelkää vaanja nauttikaa mun hienoudesta rauhassa."
1.
TAISTELUTAHTO
"Taisteluhalu
on koiran perinnöllinen halu käyttää ruumistaan leikkimieliseen
(tai
todelliseen) taisteluun saavuttaakseen haluamansa päämäärän. Tämä
ilmenee
useimmiten leikkimishaluna. Väsyessään fyysisesti koira jatkaa
toimintaa
nimenomaan taisteluhalunsa avulla.
Luonnetestissä
taisteluhalua mitataan erikoiskokeella, jossa tuomari leikkii
koiran
kanssa kepillä, rätillä tms. Kun koira kiinnostuu lelusta,
aloitetaan
taisteluleikki,
joka lopuksi lopetetaan "kesken", jotta nähdään haluaako
koira
vielä jatkaa sitä oma-aloitteisesti.
Kaikki koirat eivät ole tottuneet leikkimään
ihmisen kanssa, tai ovat perusluonteeltaan pidättyväisiä
vierasta kohtaan,
joten niiden ei voi odottaakaan leikkivän vieraan ihmisen
kanssa. Tässä tilanteessa
annetaan ohjaajan yrittää leikkiä koiransa kanssa. Vaikka
koira ei leikkisi
ollenkaan, näkyy
taisteluhalu muissakin luonnetestin osasuorituksissa
(esim.
kelkkakokeessa). Pelkkä
leikkiminen ei ratkaise annettavaa arvosanaa."
Ensin tarjottiin puista kapulaa, joka ei
herättänyt
Rasmuksessa intressejä leikkiä.
Eihän tuo kyllä arkioloissakaan vastaavista
välitä, kotonakin kelpaa vain ne
harvat ja valitut lelut. Toisena koetettiin tarjota sille sitten kotona
hyvin
kelpaavaa karvaa, mutta
ei sekään tässä tilanteessa saanut Rasmusta leikkituulelle.
Siispä
testissä ei pystytty tämän erikoiskokeen voimin juuri arvioimaan
Rasmuksen
halua käyttää ruumistaan taisteluleikissä - sitä ei vaan kiinnostanut.
2. TOIMINTAKYKY - OSA 1 : KELKKA
"Eräs testin
tärkeimmistä tuloksista. Toimintakyvyn arvosana kuvaa koiran
kykyä
tehdä ratkaisuja erilaisissa sille uusissa tilanteissa.
Toimintakykyä
ilmaisee
yhtälailla puolustautuminen kuin pakokin,
toimintakyvyttömyys
ilmenee koiran pyrkiessä joko mitätöimään
tilanteen, tai sen muutoin jähmettyessä
paikalleen mitään tekemättömäksi.
Toimintakyvyn testaamiseen on luonnetestissä
kaksi erikoiskoetta:
KELKKAKOE, jossa vedetään esim kelkalle kyhättyä epämääräistä
ihmistä
muistuttavaa hahmoa
hiljalleen kohti koiraa. Hahmo vedetään lopuksi aivan
ohjaajan luo. Koiran tulee pelätä hahmoa ja
väistää sitä - varsinainen toimintakyky
mitataan kelkan pysähdyttyä: miten nopeasti koira tulee
tutkimaan sille
peloittavaa "mörköä"."
Rasmus väisteli
nopein liikkein kuten luonnollista on, reagoiden kelkan
liikkeisiin, mutta
kun kelkka lopullisesti pysähtyi, tuli Rasmus myös melko
nopeasti ja omatoimisesti
katsomaan pysähtynyttä kelkkaa,
nuuskimaan ja
tutkimaan. Sitten
vielä ohiteltiin
kelkka pariin otteeseen: Rasmusta kiinnosti kelkka enemmän kuin enää
pelotti,
eikä mitään
sen suurempia kammoja outoonhärveliin jäänyt.
Mikäs se
siellä?
Lieneekö
MÖRKÖ? Parempi varmuuden vuoksi vähän haukkua sitä.
Ja just kun
menisit katsomaan niin taas se liikkuu..
Joko
nyt suostut olemaan hetken aloillasi?
Nähty!
Se mikään mörkö ollutkaan oikeasti, huijata yritti!
3. PUOLUSTUSHALU
"Puolustushalu
on koiran perinnöllinen halu puolustaa laumaansa. Tätä
kuten muitakin
ominaisuuksia arvioitaessa pyritään luonnetestissä arvioimaan
nimenomaan halua, ei
opittua kykyä. Koiran toiminnan
voimakkuus sen
puolustaessa ohjaajaansa ei vaikuta arvosanaan,
tärkeämpää on mm. sen
asema
ohjaajaan ja hyökkääjään nähden. Kun koira pyrkii pysymään
ohjaajan ja
hyökkääjän
välissä
osoittamatta minkäänlaista aggressiivisuutta, voidaan katsoa sillä
selvästi
olevan puolustushalua,
kun taas voimakkaastikin ohjaajan selän takaa haukkuva ja
muriseva
koira saattaa omata
puutteita tässä ominaisuudessa."
Kuten kuvista näkyy, oli Rasmus itseasiassa melko pitkään oli minun
edessä ja
haukkui.
Ei murissut eikä hyökkinyt kohti, mutta pysyi edessäni, minun ja
maalimiehen välissä,
ja varoitti haukkumalla
vartiohaukkua. Sitten vasta kun uhka tuli alle metrin
päähän, alkoi Rasmus paeta sivulle ja taakse, ja samalla
lakkasi haukkumasta myös.
Palautuminen kokemuksesta
oli nopeaa - heti kun uhka oli loppunut, lähti
ihan sovinnolla miehen mukaan, antoi
taputella ja oli rento koko ajan.
Uhkaaja saa
tulla melko lähelle Rasmuksen pysyessä minun edessäni.
Lopulta
Rasmus päätti että parempi kuitenkin väistää.
Jäljelle ei
jäänyt minkään sortin epäilystä kun mies lakkasi uhkaamasta.
4. KOVUUS
"Kovuudella
tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa sille epämiellyttäviä (ja
muitakin)
kokemuksia
ja välttää niiden kohtaamista uudelleen. Tämä ominaisuus on
ratkaisevassa asemassa koiran käyttäytymisen ilmenemiseen. Perimältään
pehmeän koiran
näkyvä
käyttäytyminen muuttuu etenkin sen elämän alkuvaiheessa paljonkin
kokemuksien
perusteella, kun taas kova koira ei anna näiden vaikuttaa käytökseensä.
Luonnetestissä
koiran kovuutta tarkkaillaan koko testin ajan, ja lisäksi sille on
oma
erikoiskokeensa: Ohjaajan kanssa kulkeva koira pelästytetään
esimerkiksi
kulman takaa
äkkiä sen eteen avatun sateenvarjon avulla. Koiraa ei päästetä
selvittämään
mitä tapahtui, vaan ohjaaja vie sen pois paikalta heti varjon
avautumisen
jälkeen.
Hetken päästä ohjaaja palaa koiran kanssa tapahtumapaikalle. Pehmeä
koira
ei tule
vapaa-ehtoisesti uudelleen paikalle, vaan tarvitsee houkuttelemista -
kova koira puolestaan ei muista tapahtunutta, vaan kulkee reippaasti
uudelleen tapahtumapaikalle."
Ennakko-odotukseni oli, että Rasmus olisi melko pehmeä koira,
mutta tämä
testi-osio ja vertailu Koiranetin kautta löytyviin muihin tuloksiin
kertoi, että se
on itseasiassa jopa hieman kovempi kuin moni muu Suomessa testattu
afgaani.
Tietysti on muistettava, että tähän vaikuttaa myös sen kokemus ja ikä,
sillä nuo kyseiset muut
testatut ovat voineet olla sitä nuorempia ja kokemattomampia.
Mutta siihen nähden kuinka
herkkä se oli nuorena muistamaan ikävät tilanteet,
se nyt toipui näistä kokeen tilanteista kuitenkin yllättävän hyvin. Me
ollaan nuoresta
asti aina käyty tutustumassa
niihinkin kaikkiin "afgaani"-mörköihin ja toteamassa
että kaikki ok,
joten JOS Rasmuksen olisi testannut nuorempana tästä olisi ehkä saanut
oikeamman tuloksen.. Nyt se oli tavallaan myös kovin totuttua - "okei,
mä säikyin
nyt tuota vähän, mutta nyt mennään kattomaan mamman kanssa että MIKÄ se
oli,
niinkuin aina ennenkin, tää on
tuttua!"
Kun siis haalari nousi ja ohje oli, että käännytään HETI ja kävellään
pois, jäi Rasmus
jäkittämään vähän koska se olisi heti jäänyt katsomaan mikä noussut
kapine oikein oli.
Myöhemmin ohituksissa se meni suoraan itse tarkastamaan maassa olevaa
myttyä.
Mitä sitten taas kovuuteen koko testin kulun aikana tuli, tuomari
kommentoi
että rasmus selvästi valikoi kokemuksista ne joita se tahtoo
muistaa.
Kuulosti ihan Rasmukselta!
Nurkalla
odotti yllätys!
Rasmus olisi
mennyt samantien tutkimaan, mutta ohjeistus oli että käänny
ja vie koira heti takaisin tulosuuntaan kun haalari nousee.
Palautumista testattiin myöhemmin ohittelemalla samainen haalari, nyt
ilman että se ponnahti. Rasmusta kiinnosti käydä haistelemassa ja
tutkimassa sitä.
5.
TEMPERAMENTTI
"Temperamentti on koiran kyky havainnoida ympäristöään ja toimia sen
mukaisesti.
Kyse ei ole ainoastaan sen nopeudesta reagoida, vaan optimissaan koiran
tulisi
havaita kaikki siihen vaikuttavat ympäristön tapahtumat ilman viivettä
ja reagoida
niihin. Temperamentin ollessa liian korkealla, häiritsevät kaikki
ympäristön tapahtumat
sen keskittymistä tilanteisiin.
Temperamentin arviointiin on oma erikoiskokeensa: Ohjaajan kanssa
kulkevan koiran
perään lasketaan esimerkiksi telineellä oleva kivillä tms. täytetty
tynnyri, jolla
pyritään aikaansaamaan koiralle takaa-ajotilanne. Koiran väistöliikkeen
voima ja
hallinta kuvaavat sen temperamenttia."
Rasmus havaitsi ja reagoi
nopeasti ja voimakkaasti tapahtuviin tilanteisiin, kuten tähän
erikoiskokeena
tippuvaan, rymisevään tynnyriin. Se ei kuitenkaan liiaksi häiriintynyt
niistä.
Väittäisin että ihan terveet ja vinttikoiralle ominaiset refleksit ja
temperamentti!
Myöhemmin käytiin tutkimassa
myöskin paikalleen jäänyt tynnyri.
Vai
tämmönen se oli.
6. TOIMINTAKYKY - OSA 2: PIMEÄ
HUONE
nk. PIMEÄ
HUONE, jossa ohjaaja menee koiraa peräänsä kutsuen heikosti valaistuun
tilaan
(kellari
tms). Koira jää toisen tuomarin kanssa ulkopuolelle odottamaan kunnes
ohjaaja on poistunut, ja se päästetään hetken kuluttua sisään.
Koiran tulisi etsiä ohjaaja
pimeästä ilman apua (kutsu tms). Tässä kokeessa ei etsimiseen kulutettu
aika
merkitse mitään, kunhan koira liikkuu - toimii - koko ajan. Tästä
osasuorituksesta
puuttuu kelkkakokeeseen oleellisesti kuuluva uhka.
Kun
menin sisälle oli Rasmus ihan ensin tuumannut pihalle päin että
olisikohan siellä jotain kiinnostavampaa kuin piiloon mennyt mamma.
kohta se kuitenkin lähti perään. Keskellä keskimmäistä huonetta oli
lattialla korkeuserona pressuja ja siinä kohtaa Rasmus
epäröi hetken. Jäi läähättelemään joksikin aikaa ensin,
kuulin sen hengityksen toisesta huoneesta, ja oli palannut takaisin
ulko-ovelle.
Sitten se kuitenkin päätti etsiä minut, ja ylitti pressut liikkuen
varovasti mutta
tasaiseen tahtiin kunnes löysi minut takahuoneen perimmäisestä nurkasta.
7. TERÄVYYS
Terävyys on koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti sitä uhkaavaa
ihmistä kohtaan.
Mitä terävämpi koira on, sitä pienemmästä ärsytyksestä se käyttäytyy
aggressiivisesti.
Terävyyden
arviointiin on luonnetestissä oma erikoiskokeensa: Koira kiinnitetään
lyhyellä taluttimella seinään tms. ja ohjaaja poistuu näkyvistä. Koiran
rauhotuttua alkaa toinen testituomareista lähestyä sitä ensin
epäröiden, ja lopuksi selkeän uhkaavasti.
Saavuttuaan koiran luo tuomari lopettaa uhkaamisen ja alkaa puhua
koiralle
ystävällisesti. Koiran tulee lopettaa kaikki aggressiivinen tai pelokas
käyttäytyminen
ja antaa nyt ystävällisen hyökkääjän koskea itseensä.
Tässä Rasmus ensin noteerasi miehen ja kuulin sen
haukkuvan sille, tai mulle (itsehän olin piilossa nurkan takana
näkymättömissä),
varoitukseksi että täällä hiipparoi nyt joku. Mitä lähemmäs mies tuli
sen enemmän
se pyrki vain välttämään uhkaa ja konfliktia peruuttamalla pois alta.
Ja kun uhka loppui,
se rauhoittui ja oli taas kaveria eikä jäämättä yhtään
puolustuskannalle.
8.
SUHTAUTUMINEN AMPUMISEEN
Luonnetestiin
kuuluu aina kaksi 9mm pistoolilla ammuttua laukausta.
Koiran tulisi säilyttää toimintakykynsä laukauksista huolimatta.
Laukaukset ammutaan testin viimeisenä osiona, jotta
mahdollisesti ampumiseen voimakkaasti reagoivien koirien muut
ominaisuudet
saadaan arvioitua ilman laukausten aiheuttamaa painetta.
Ensin
käveltiin ja sitten seisottiin, kun maalimies ampui. Rasmus ei
reagoinut mitenkään laukauksiin. Tuomari totesikin lupsakasti että
"kuuro
se on" eli tulokseksi
tästä Rasmukselle laukausvarma.
HERMORAKENNE
Lisäksi tarkkailtiin koiran hermorakennetta koko testin ajan. (muitakin
osioita yhtälailla,
mutta hermorakenteen kuvaamiseen ei ollut yhtä omaa
erikoiskoettaan.)
"Koiran
hermojen vahvuus on sen tärkeimpiä jokapäiväiseen elämään vaikuttavia
tekijöitä. Tämä ominaisuus ei ole mitenkään omistajan vaikutettavissa.
Syntyään
hermoheikkoa koiraa ei voi esimerkiksi pentuajan totuttamisella
parantaa. Samoin
perimältään hyvähermoinen koira kestää merkittävästi enemmän "kolhuja"
elämässään niiden vaikuttamatta sen käyttäytymiseen.
Hermorakennetta
tarkkaillaan koko luonnetestin ajan. Optimissaan koiran
tulisi kohdata järkkymättä kaikki testiin kuuluvat oudot tilanteet."
Hermorakenne oli Rasmuksen osalta +1, hieman rauhaton. Tämä arvosana
olisi
se minimi jotta koira, jolta luonnetesti vaaditaan esimerkiksi
valioitumiseen,
tarvitsee jotta testi menisi läpi. (vaatimukset: +75p.sekä vähintään
+1 arvosana osioiista hermorakenne, terävyys ja luoksepäästävyys)
Rasmus siis
läpäisi testin siltä osin, mutta vaikkei osiosta miinuksia tullutkaan,
oli se hieman
rauhaton, joka näkyi suorituksissa jonkun asteisena kuormittumisena ja
levottomuutena. Kotioloissa tuota harvemmin huomaa.
|
