Löysinpä kirjahyllyn kätköistä isäni vanhan koirakirjan. Kirja oli julkaistu jo alunperin vuonna 1959 ja sisälsi paljon mielenkiintoista faktaa aina koiranhoidosta rotuesittelyihin asti. Paljon löytyi vanhentumatontakin tietoa, mutta löytyi myös jotain, joka nostatti hymyn huulille. Voisi nykyään olla aika haastavaa elo afgaanin kanssa, jos näitä ohjeita orjallisesti noudattaisi. Tässäpä siis otteita joistakin "Suuren koirakirjan" neuvoista. Ehkäpä joku vanhempi konkari on niitä ehtinyt harrastamisensa aikana kokeillakin.
Koiran pesusta
"Lauantaikylvyn koiramme saa harvoin. Niin kauan kuin se on nuori, ei sitä yleensä pitäisi
kylvettää. (Ei missään tapauksessa ensimmäisten kolmen neljännesvuoden aikana) Kun se on joskus liannut
itsensä perusteellisesti, pesemme tahraiset paikat huolellisesti jollain hienopesuaineella ja kuivaamme sen
sitten äärimmäisen huolellisesti.
Täysikasvuisiakaan koiria emme pese useammin kuin pari kertaa vuodessa.. Jos koira kuitenkin on pestävä sen
perin pohjin tahrittua itsensä tai kieriteltyä jossakin, mikä ei meistä ole ollenkaan yhtä miellyttävää
kuin siitä itsestään, ryhdymme työhön.
Pesuveden pitäisi olla noin 35-asteista. Saippuan on oltava hyvää, heikko hajuveden tuoksu ei ole iholle
eikä hajuaistille vahingollista. Erinomaisia ovat hienopesuaineet, jotka vähentävät veden pintajännitystä.
Ne on liuotettava veteen ennenkuin koira viedään kylpyyn. Vettä on oltava lähes koiran vatsaan saakka.
Koiran korviin panemme vanua, ettei niihin pääse vettä. Silmiä on myös varottava. Saippua on täydelleen
huuhdeltava pois turkista. Turkki kuivataan hyvin, hankaamalla tai hiustenkuivattimella, ellei koira
pelkää sitä. Ainakaan kahteen tuntiin pesun jälkeen ei koiraa saa laskea ulos. Kääpiökoirien kasvattajat
suosittelevat koiran puolikuivan turkin hieromista jollakin runsaasti alkoholipitoisella hiusvedellä..."
Hampaiden hoito
"Hampaansa koira puhdistaa itse joko koirankeksiä tai kovaa leipää nakertamalla. Jos niihin kuitenkin muodostuu keltainen kalvo, on hampaat viikottain pouhdistettava sitruunamehulla tai liidulla, jolloin käytämme harjaksista valmistettua pehmeähköä hammasharjaa."
Ruokinnasta
"Yleissääntönä on: 1/3 viljatuotteita ja vihanneksia, 2/3 lihaa, hevosenlihaa, kasvinsyöjien mahalaukkuja (ei puhdistettuina vaan ravintojätteineen) lampaan-ja vasikanpäitä ja kaikkia sisälmyksiä.. Erittäin arvokasta ruokaa ovat lehmän ja lampaan sikiöt.. Kaikki liharuoka on tarjottava raakana tai puoliraakana; kesällä ruokaan voidaan lisätä 30g ja talvella 50g rasvaa.. Vanhentunut, riippunut liha on helposti sulavaa"
Juomisesta
"Vesikupin asetamme sille kaksi kertaa päivässä. Kuumalla ilmalla tahi pitkän kävelyretken jälkeen sen täytyy saada juoda useammin. Jos sillä on aina vettä, se juo myös ikävystyessään. Koirat jotka juovat liikaa, tulevat ruumiiltaan veltoiksi.. Jos annamme maitoa, sekoitamme siihen ruokalusikallisen hunajaa, ettei se vatsassa liikaa juustottuisi."
Uimaan opettamisesta
"Jokainen koira osaa uida.. Nuori koira rupeaa helposti kammoamaan sitä, jos me heti ensi kerralla reippaasti heitämme sen veteen."
Varusteista
"Sen sijaan jokainen voi ostaa aivan mieleisensä kaulanauhan. Markkinoilla on saatavana sopivia kaulanauhoja bulldoggien kaularöyhelöistä aina villakoirille tarkoitettuihin pariisilaisiin pystykauluskaulanauhoihin saakka. Kaupoissa on myös saatavana valjaita, mutta niitä ei missään tapauksessa saa koiralle ostaa. Ne ovat vahingollisia koiran lavoille.."
"Monet koiranystävät luulevat, että heidän on hankittava hoidokilleen takki tai villapaita suojaksi kylmää vastaan. Poikkeuksia lukuunottamatta se ei ole tarpeellista, ovatpa vaatteet usein koiran terveydelle vahingollisiakin. Kun terve koira on sellaisissa pukimissa, sen iho kuumettuu vaatteen alla. Kotona koira sitten koittaa vilvoitella itseään mahdollisimman viileässä paikassa ja kylmettyy helposti. Pitkä- ja paksukarvaisten koirien turkille se on myös vahingollista; koiran turkki tulee vettä läpäiseväksi jos koira usein vaatetetaan.. Koiran kengät ovat vain silloin tarpeelliset, kun koira on loukannut jalkansa. Terve koira kengät jalassa tai iloinen villakoira tiukassa vaipassa on jokaista koiranystävää kiusaava näky."
Mitä koira tulee maksamaan
"Koiravero (Kaupungin ja paikkakunnan mukaan 0-60mk)
Ruokintakulut, jotka riippuvat koiran koosta ja ruoan laadusta, mutta eivät saisi nousta yli kuuden markan
päivässä.
Lääkärinlaskut. Kertakäynnit maksavat paikkakunnan ja eläinlääkärin mukaan 20-40mk."
Jokainen voi nyt sitten harkita, että olisivatko vanhat neuvot kalliit. Voitaisiin siis tästä lähtien pestä afgaanimme vain pari kertaa vuodessa (!) ja syöttää koirillemme ruuaksi raakoja lampaan- ja vasikanpäitä.. Onneksi lääkärissäkäynnit olisivat sentään halpoja!
Lähde Ulrich Klever; Suuri Koirakirja: Käsikirja koiranystäville.
Koonnut: Johanna Männistö
(Julkaistu Afgaani-lehdessä 3/2004)