Olen syntynyt v. '81 ja ollut eläinrakas niin kauan kuin muistan. Ja ajalta jota en itse niinkään muista, on minusta kuvia kun nukun sukulaistemme koirien vieressä. Lapsena lempilelujani olivat tietysti erilaiset koira-ja hevosaiheiset lelut. Pienenä leikin myös mm. mummon ja ukin koirien kanssa, niitä olivat cockerspanieli Bella, beagle Joppe ja suomenajokoirat Hely ja Ritu. Nykyään eläinrakkauteni ilmenee laajasta eläinharrastuksestani... Koirien lisäksi minulta löytyy tällä hetkellä akvaario sekä viljakäärme ja onhan tuota tullut hoidettua myös siskoni jyrsijöitä. Lisäksi olen vuosien varrella harrastanut suht aktiivisesti ratsastusta.

I was born in year '81 and have loved animals as long as I remember. And even from the time that I don't remember there are pictures of me while I'm sleeping next to my relatives' dogs. As a child I played with my granparents' dogs. Some of those were cockerspaniel Bella, beagle Joppe and finnish hounds Hely and Ritu. Nowadays my love for animals is seen in my dogs, aquarium and a corn snake. I have also taken care of my sisters petrodents. And of course I love horses too and I did ride many years regularly - nowadays dogs take all my time.

Ensimmäisen oman koirani sain 6-vuotiaana. Kyseessä oli vehnäterrieri Joli (Major Wheat Jolly Jack). Koiranhankinta tosin oli perheen yhteinen päätös ja siinä vaiheessa Jolin koulutuksesta yms. vastasivat pääasiassa äiti ja isä.

Pian Jolin jälkeen meille muutti myös saluki Finco (FIN MVA Nordwart Finco). Tuttumme otti salukin pennun kyseisestä Nordwart F-pentueesta ja houkutteli meidätkin katsomaan salukivauvoja. No sieltähän sitten tietysti "tarttui mukaan" suloinen kullanvärinen pentu.

My first dog, a wheaten terrier male called Joli (Major Wheat Jolly Jack), came to us, when I was six years old. Joli was whole family's dog and at that time my parents trained him.

Soon after Joli we got another dog, my first saluki, a golden male called Finco (FIN CH Nordwart Finco). Friend of our family took a puppy from that Nordwart F-litter and she talked us to come to take a look at those puppies. And they were so cute...

Kun sitten n.12-vuotiaana innostuin enemmänkin kouluttamaan koiriani itse, niin Joli ja Finco olivat jo suhteellisen iäkkäitä. Niinpä Fincon kasvattaja alkoi puhua minulle uutta harrastuskoiraa göötistä. Hänen tutullaan oli nimittäin juuri silloin (syksy 1994) gööttipentue. No, viikon me (minä, pikkusiskoni ja äiti) sitten suostuttelimme isää ja vihdoin hän lupasi tulla yhden jalan verran vastaan ja mehän laskimme, että jos jokainen tuo yhden koiranjalan sisään, niin siinähän se on koko koira! Näin meille muutti länsigöötanmaanpystykorva Inkkari (FIN MVA&TVA Openbays Indy).

Mummoni muutti Ikaalisiin v.1998 lyhytkarvaisen saksanseisojansa Ringon (Löytöriekon Ringo) kanssa. Olin siinä vaiheessa Indyn kanssa jo aika pitkällä ja niinpä minulla oli aikaa ja intoa ruveta kouluttamaan myös Ringoa.

When I was about twelve years old, I started to train my dogs myself. But as my dogs were relatively old we took a new dog in September 1994, a swedish vallhund male called Indy (FIN CH & Obedience CH Openbays Indy), and he became my first dog who I really competed with.

As my grandma moved to Ikaalinen in the autumn 1998 I also started to train her dog, a german shorthaired pointer male Ringo (Löytöriekon Ringo) and I competed with him a few times.

Tottakai olin jo kauan haaveillut toisesta salukista koska Finco oli valloittanut sydämeni täysin ja sen avulla olin tutustunut salukien ihmeelliseen maailmaan. Haaveeni toteutui maaliskuussa 2000 kun meille muutti kullanvärinen salukityttö Hilla (Wallaby's Sahr al-Sabaya). Suureksi surukseni Hilla jäi auton alle juuri syntymäpäivänäni, enkä saanut olla sen kanssa kuin puolitoista viikkoa... Lohdutukseksi otimme Hillan siskon, Sissyn (Wallaby's Sahr al-Lulu). Sissy, mustavalkoinen, sileäkarvainen saluki oli aika kaukana siitä suklaanruskeasta, hapsullisesta salukihaaveesta mikä minulla oli ollut! Jokatapauksessa Sissy on opettanut minulle paljon uutta salukeista ja erityisesti sileäkarvaisten erikoisuuksista ja ihanuuksista.

Keväällä 2001 Sissyn kasvattaja, Saija, alkoi puhua minulle mielenkiintoisesta salukipentueesta Sloveniassa. Minä tietenkin innostuin ja näin meille muutti Bambi (Edisova Be-L-Axass). Tämä upealuonteinen neitokainen on vain vahvistanut käsitystäni siitä, miten upea rotu saluki onkaan.

For a long time I had hoped for another saluki and my dream came true in March 2000 when I got a golden bitch called Hilla (Wallaby's Sahr al-Sabaya). Unfortunately she crashed with a car and we had to put her to sleep. For a comfort we took Hilla's sister, Sissy (Wallaby's Sahr al-Lulu). This smooth, black&white bitch was quite far from that feathered chocolate grizzle-dream that I have had many years. Anyway, Sissy has taught me many things about smooth's.

In the spring 2001 Sissy's breeder Saija started to tell me about an interesting salukilitter in Slovenia. Of course I got inspired and that is how Bambi (Edisova Be-L-Axass) moved to live with us. This girl has a lovely temperament and she has really shown me how wonderful saluki can be!

Alkuvuodesta 2005 äitini alkoi puhua, että he voisivat isän kanssa ottaa syksyllä toisen koiran heillä asuvan Inkkarin seuraksi. No, ensin tämä meni multa ihan vaan läpi korvien, koska äitillä on tapana höyrytä asiasta jos toisesta, sen enempää mitään tosissaan tarkoittaen. Hän kuitenkin jatkoi pennusta puhumista ja aloimme sitten yhdessä miettiä heille sopivaa rotua. Kävimme läpi mm. villakoiran, shiban ja espanjanvesikoiran, mutta porokoiran nähtyään äiti sanoi, että: "Tämä se on!". He kun ovat sellaisia Lappi-ihmisiä muutenkin, niin porokoirahan heillä täytyy olla! Porokoira on jo vuosikaudet ollut myös yksi minun lempiroduistani ja näinollen sovimme, että koira tulee minun nimiini ja vain asuu heillä. Aikani internetissä surffailtuani löysin sopivan yhdistelmän ja otin yhteyttä Tuhkavuorten-kenneliin. Kyseisestä pentueesta oli ensimmäisenä valintaoikeus Tuulenkuun-kennelin Salme Mujusella ja myös hän etsi pennulleen sijoituskotia. Otin yhteyttä Salmeen ja hankimme kimpassa Pihla-tyttösen. Valitettavasti kohtalo puuttui peliin ja vei Pihlan meiltä aivan liian aikaisin syksyllä 2007 Pihlan ollessa vasta 2-vuotias.

Siskoni Hansu oli jo pidempään haaveillut ikiomasta koirasta ja kun hänen kaninsa menehtyi äkillisesti kesällä -06, niin koiranotto alkoi yhä enemmän olla ajankohtaista. Hansu oli ajatellut jo pitkään omaksi koirakseen gööttiä, mutta koska sopivat göötinpennut tuntuivat olevan jokseenkin kiven alla, niin lappalaishuumassani keksin ehdottaa hänelle lapinkoiraa. Hansuhan innostui ja sattumalta isämme serkulla, Kirsillä, oli juuri sopivasti pari pentuetta. Kysäisin häneltä, että olisiko vielä mahdollisesti vapaana sijoitusnarttua ja olihan sellainen! Nyt omistamme sitten yhdessä Melli-tyttelin, joka teki pennut Kirpa's-kenneliin kesällä 2008.

In September 2005 we got a new member to our gang, when Pihla moved to Ikaalinen! Pihla was co-owned with Salme Mujunen (kennel Tuulenkuun). Unfortunately we lost Pihla too early when she was only 2 years old. She died to an intestinal obstruction caused by a corn cob.

In 2006 my sister finally got her own dog Melli, who was first co-owned by me and Melli's breeder Kirsi. Kirsi is our father's cousin so this love for Laplanders is quite widely in our family. ;-)

Talvella 2007, samaan aikaan kun jouduin tekemään raskaan päätöksen Sissyn suhteen, minulle tarjoutui tilaisuus toteuttaa vuosien takainen haaveeni omasta afgaaninvinttikoirasta. Männistön Johanna etsi sijoituskotia pennulle, joka oli haaveilemastani yhdistelmästä. Palaset loksahtelivat paikalleen ja toteutimme suunnitelman. Elämä afgaanin kanssa rullaa mukavasti ja Pikku Myy on tuonut arkeemme haluttua piristystä.

In winter 2007, at the same time when I had to make a hard decision about Sissy, I was offered to make my long-time dream to come true. Johanna Männistö was looking a co-own home for her afghan puppy. This puppy was out of combination that I had admired very much. Things started to settle and finally we are having this lovely Little My living with us and bringing some cheer into our every day lives.

Pihlan kuoleman jälkeen syksyllä 2007 vanhempieni kotona ammotti tyhjä aukko, jotain puuttui. Porokoira. Onni onnettomuudessa, että Sagaberran-kennelissä sattui vielä olemaan kivasta yhdistelmästä poikapentuja vapaana. Näin meille muutti "Pihlan poika Pounu", alias Sagaberran Naalinkuu. Pikku äijä on luonteeltaan hyvin persoonallinen ja on tuonut taas vauhtia elämäämme.

Pian Pounun tultua taloon alkoi äitini haaveilla Pounulle porokoirakaveria, pikkusiskoa ja äitin omaa "prinsessaa". Katselimme tulevia yhdistelmiä ja Tuhkavuorten J-pentueen vanhemmat olivat kovasti äitin mieleen. Varasimme pennun ja kuinka ollakkaan, asiat menivät taas vähän niinkuin piti, sillä kun Inkkarin poismeno yllätti maaliskuussa, niin Kiela saapui Pounun kaveriksi kesällä 2008 eikä pojan tarvinnut olla ilman seuraa kovin kauaa. Kiela oli sijoitusneiti ja teki pennut talvella 2010 Tuhkavuorten kenneliin.

After Pihla had died, there was an empty hole at our parents home. Something was missing. And that was a reindeer herder. Luckily there were some boypuppies still available at kennel Sagaberran. That is how "Pihla's boy" Pounu moved to live with us.

Soon after Pounu had arrived to our pack, my mum started to wonder if she could get also a reindeer herder girl to live with them. We noticed a suitable litter coming at kennel Tuhkavuorten and reserved a girlpuppy. Kiela moved to our pack in summer 2008. She was co-owned with her breeder and winter 2010 she had a litter at Tuhkavuorten-kennel.

Melli sai siis pennut kesällä 2008 ja jo pidempään Hansu&Antsu olivat haaveilleet Mellille kaveria näistä sen pennuista. Näin siis pentueen ainoa narttu jäi emänsä seuraksi.

Myyn kimppaomistajan, Johannan, kanssa olimme heittäneet kesän -08 ajan hieman vitsinä läppää tuontikoirasta. Johannalla oli sijoituskoti tiedossa ja kun sitten yhtäkkiä neniemme eteen sattui sopiva pentue Ruotsissa (kiitos Non Serviamiin vinkistä!), niin Halla muutti Suomeen Jarnan luokse. Halla on siis minun ja Johannan omistuksessa ja sijoitettuna Jarnalle. Toivomme valoisaa ja tervettä tulevaisuutta tälle kauniille salukineidille.

Melli had puppies in summer 2008 and Hansu&Antsu decided to keep the only girlpuppy living with her mum.

Me and Myy's co-owner Johanna imported a salukigirl Halla from Sweden in autumn 2008. She moved to live with Jarna to Mikkeli and we hope that she will be a healthy girl with nice character so that we could hope puppies for her some day.

Loppuvuosi 2010 toi pentukuumeen tullessaan ja etälauma sai vahvistusta saluki Sysistä sekä Kielan pojasta Tahkasta.

End of year 2010 me & others were having a bad puppy fever. This is how Sysi and also Kiela's son Tahka were added to our pack.

Kennelnimelleni syntyi ensimmäinen pentue keväällä 2007. Sain jalostuslainaan ystäväni salukinartun, Wallaby's Umm Uzunan. Ystäväni Veera hoiti pennut kotonaan Tuusulassa, itse osallistuin kyllä mm. synnytykseen. Se olikin ensimmäinen kokemukseni koiran synnytyksestä ja hieno sellainen, kaikki sujui juuri niinkuin piti. Iso kiitos tästä koko pentueesta Veeralle.

First Larelinan litter was born in spring 2007. My friend Veera loaned her salukibitch Uzu for my kennel and Veera took care of this litter at her home. I was there when Uzu gave birth and all went very nicely. It was really wonderful experience. A big thank you to Veera for this litter.

Ensimmäinen kokemus koko pentueen hoidosta ja kasvattamisesta itse tuli ajankohtaiseksi kesällä 2011 kun Myy sai pennut Azarang-kenneliin ja nämä pennut syntyivät meillä kotona. Tätä pentuetta oli suunniteltu 4 vuotta, siitä asti kun Myy minulle tuli. Oli upeaa kokea jännityksen hetket juoksujen, pakastespermasiemennyksen ja ultran suhteen. Odotus ja jännitys palkittiin kun pentuja oli tulossa. Sitten itse synnytys - joka sekin sujui hienosti luomuna kotona. Myy oli kuin luotu äidiksi - vaistot kohdillaan.

Tästä pentueesta kotiin jäi pesueen pienin mutta pippurisin tyttö, Freya. Pikkulikka pitää meidät kiireisinä järjestäessään koko ajan jotain ohjelmaa. ;-)

First experience of the total breeding was when Myy had a litter to kennel Azarang. These puppies were born at our home. We had planned this litter for 4 years, ever since Myy came to us. It was wonderful to feel all the excitement with seasons, insemination and the ultrasound. It was worth waiting and tension when we heard that we are going to have puppies. Then was the birth itself - all went very nicely at home and Myy was a natural mother right from the start.

The smallest, but the most persistent girl of the litter stayed at home with us. She is called Freya. ;-)

Tulevaisuuden haaveenani on omistaa terveitä ja hyväluonteisia koiria sekä harrastaa niiden kanssa mahdollisimman monipuolisesti. Toivottavasti saan muutenkin viettää hauskoja ja ikimuistoisia hetkiä koirien parissa. Saluki ja afgaani ovat rotuina varastaneet sydämeni täysin, joten voi olla että vähintään jompikumpi niistä tulee aina olemaan rinnallani. Mutta luultavasti tulen lisäksi omistamaan vielä tulevaisuudessa myös joitakin muun rotuisia koiria. Lempirotujani ovat salukin ja afgaanin lisäksi mm. lapinporokoira, saksanpaimenkoira, alaskanmalamuutti, welsh corgi, gordoninsetteri ja villakoira.

In the future I wish to have healthy dogs with nice characters. I also wish to have many great moments with dogs. I've admired salukis since I got Finco and my other favourite breeds are afghan hound, finnish reindeer herder, german shepherd, alaskan malamute, welsh corgi, gordon setter and poodle.