Etelä-Koreassa tehtiin huhtikuun 24. päivä uusi tieteellinen läpimurto. Seoul National University- yliopiston tutkimustiimi päätutkija Woo Suk Hwangin johdolla hämmästytti maailmaa onnistuessaan kloonaamaan koiran. Dolly-lampaan jälkeen on onnistuneesti kloonattu niin rottia kuin kissakin, mutta koiran kohdalla ovat yritykset tähän asti aina epäonnistuneet, ja koiraa onkin siksi pidetty vaikeimpana eläimenä kloonata.

Ihan yksinkertainen ei tämäkään kloonausprosessi ollut, vaan tutkijat saivat tehdä sen eteen töitä tauotta 24 tuntia vuorokaudessa lähes kolme vuotta. Tänä aikana he istuttivat 123 eri koiraan yhteensä yli 1000 alkiota, joista johti raskauteen vain kolme. Näistä yksi päätyi keskenmenoon. Kaksi syntyi normaalin 60 päivää kestäneen raskauden jälkeen, mutta toinen syntyneistä kuoli parin viikon kuluttua hengitystie-ongelmiin. Sen sijaan pentu, jonka tutkimustiimi on nimennyt SNUppy:ksi (Seoul National University Puppy) jäi henkiin, ja kasvaa ja kehittyy nyt normaalisti. SNUppy syntyi keisarinleikkauksella sijaisemonaan keltainen labradorinnoutaja narttu.

SNUppy kloonattiin Tai-nimisestä 3-vuotiaasta afgaaniuroksesta ottamalla sen korvasta solunäytteitä. Tämä geneettinen materiaali siirrettiin tyhjennettyyn munasoluun, jota sitten stimuloitiin jotta se alkaisi jakautumaan ja siitä kehittyisi alkio. Tai on virallisemmin Korean Ch Adorah’s Taipa Sahale, kasvattajinaan Tom ja Linda Nothelfer (kennel Adorah, USA) Se tuotiin Koreaan 4kk ikäisenä ja se sai Korean muotovalion arvon jo 14kk iässä. Tai on peräisin äiti-poika-yhdistelmästä ( AM & Can CH Adorah’s DaDa DuChamp x Ch Kashara C-Breez Qamari) Kasvattaja Linda Nothelfer ei tiennyt, oliko sukupuulla merkitystä tain valintaan, mutta kertoo, että Tain vanhemmat ovat terveitä, testattuja ja puhtaita perinnöllisistä sairauksista.

Monien ihmettelyyn siitä, miksi kloonatun koiran roduksi valittiin nimenomaan afgaani, Tain omistaja Cheol-Yong Hwang kertoo, ettei kyseessä ollut niinkään afgaanin valinta rotuna, vaan Tain valinta yksilönä. Tutkijaryhmä tahtoi puhdasrotuisen koiran sukutauluineen ja jonka fysiologinen kasvu olisi täysi. He myös halusivat pystyä vertaamaan kloonia ja alkuperäistä koiraa keskenään kloonin koko kehityksen ajan. Koska Cheol-Yong työskentelee samassa eläinlääketieteellisessä yliopistossa kuin tutkimusta johtava professori, ja tuo Tain mukanaan töihin joka arkipäivä, tutkimusryhmä piti Taita yhtenä mahdollisuuksista. Tiimi halusi myös, että koira väriltään eroaisi kasvatusemoista joten Tain black & silver - väritys sopi hyvin, koska suurin osa keinoemoista oli väriltään kellertäviä. Lisäksi sekä Cheol-Yongilla että kasvattaja Lindalla on paljon kuvia sekä tietoa Tain kehitysvaiheista, mikä on hyödyksi verrattaessa tämän ja klooni-pentu SNUPpyn kehitystä. Lopulta tiimi päätyikin valitsemaan Tain, keskusteltuaan asiasta ensin Hwangin kanssa jo vuotta aiemmin.

Cheol-Yong Hwang kertoo, että klooni-pentu SNUppy asuu nyt yliopiston tiloissa usean eläinlääkärin lempeässä ja rakastavassa huomassa. SNUppy ei saanut poistua rakennuksesta ennenkuin se virallisesti tuotiin suuren yleisön tietoon, mutta siitä eteenpäin Hwang on tuonut Tain leikkimään ulos SNUppyn kanssa päivittäin. Hwang tapasi pennun ensimmäisen kerran kun se oli iältään 5 vko ikäinen, ja oli yllättynyt miten samantyyppinen pentu oli ulkoisesti kuin Tai. Sillä oli samanlainen väritys, komea pää, mantelin muotoiset silmät sekä pitkäjalkainen olemus. Erojakin tosin löytyi; SNUppy on luonteeltaan aktiivisempi ja uteliaampi kuin Tai, jonka luonnetta leimaa lempeys. Samoin Tai on hyvin nirso ruuan suhteen, mutta SNUppy rakastaa kaikenlaista ruokaa. Hän sanoo myös SNUppyn pitävän Taista, mutta että Tai ei juurikaan välitä SNUppysta, kuten ei muistakaan uroskoirista.

Kloonaus aiheena on herättänyt jälleen ymmärrettävästi vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Monet miettivät onko kloonaaminen eettisesti hyväksyttävää, toiset pitävät sitä suurena tieteellisenä saavutuksena. Jotkut ovat saaneet toivoa siitä, että vielä tulee päivä, jolloin hekin pääsevät kloonaamaan omia rakkaita edesmenneitä lemmikkejään.
Ihan heti tuollainen päivä ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Touhu ei ole nopeaa eikä halpaakaan, maksaisi nimittäin yli 800 000€ toistaa se mitä Koreassa nyt saatiin aikaan.

Tutkijoiden päätavoite SNUppy-projektissa on oppia kehittämään uusia kloonaustaitoja, jotka voisivat olla apuna etsiessämme tapaa pelastaa uhanalaisia nisäkäslajeja, kuin myös ihmisen kantasolujen tutkimustyössä, josta toivotaan olevan apua haettaessa keinoa vaikeiden sairauksien parantamiseen. Tutkimusryhmä on myös ilmaissut mielenkiintonsa kuulla afgaanikasvattajilta ympäri maailmaa heidän mielipiteitään afgaanin kloonaamisesta.

Lähteet:

Sekä sähköinen kirjeenvaihto Linda Nothelferin sekä Cheol-Yong Hwangin kanssa.

(Julkaistu Afgaani-lehdessä 3/2005)

©Johanna Männistö

Takaisin Artikkelit-sivulle

Webdesign by romy